tiistai 23. toukokuuta 2017

Pelkkää kierrätystä!

Herättelisikö sitä blogia taas edes hiukan henkiin...

Ne on ne elämän ruuhkavuodet (ai että ä inhoon tota sanontaa...) selkeesti meneillään kun aika ei vaan yksinkertaisesti riitä vaikka kuinka aikatauluttaa.

No, säästöön oli kertynyt vinot pinot siistikuntoisia käytöstä syystä tai toisesta poistettuja trikoovaatteita... järjestelmällisesti niitä aloin pilkkomaan, uutta vaatteissa on ainoastaan kanttausten resorit, muuten täysin kierrätettyjä.

Sanoista kuviin:


Omat sopimattomiksi todetut jumppatrikoot neidille pöksyiksi, neiti oli onnessaan uusista jumppahousuistaan, Olisi kyllä saanut olla napakammat.



Mummin vanha toppi, höystettynä keltaisella trikoopaidalla. Neidin itsensä suunnittelema kokonaisuus ja sitä myöstä oikeinkin mieleinen kesämekkonen.


Yläosa vanhasta trikoopaidasta, helma isomummon vanhasta puolihameesta. 


Vanhasta trikoopaidasta tunika, helmaan lisäsuikale kun pituus ei muuten olisi riittänyt. Koristeeksi tussilla piirrellen ja hopea maalilla maalaten voikukan "höttö-muoto"


Itselle aikoinaan ommellusta hihattomasta tunikasta neidille mekko. Hihat vain lisätty vanhasta trikoopaidasta, muuten hyödynnetty aikaisemman ompelun nappilistat yms.




Loppuun vielä pari jo aiemmin ommeltua ei kierrätysmekkoa...jotka eivät laiskuuttani ole ikinä blogiin päätyneet niinkuin ei moni muukaan ompelu lähiaikoina.



sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Liki puoli vuotta blogi-hiljaisuutta

Oliskohan nyt aika taas jotain tekeleitä tännekkin saattaa...

Kaikkea tulee edelleen koko ajan räpellettyä, mutta jostain syystä kun päivät on töissä tietokoneen kanssa naimisissa ei kiinnosta enää kotona konetta enää avatakaan... tosin eipä näissä elämän ruuhkavuosissa aikaa tunnu mihinkään ylimääräiseen olevankaan...

Meillä esikoinen aloitti elokuussa koulun... hälle sitten muutamia uusia vaatteita kouluun...ja kun tuo farkuista kieltäytyjä käyttää nykyään mukisematta farkkujakin niin ajattelin että pakko ommella kaikki "lapselliset kankaat" äkkiä pois pyörimästä nyt kun ne vielä kelpaavat päälle.

Peruspertsaa siis hupparien ja pitkähihaisten merkeissä:


Beagle Boy taisi olla kaavan nimi. Tehty 116cm leveydellä ja hihat ja helma summissa 122/128 käyttävälle



On the road taitaa olla näissä kaavana koko 122/128

Pikkuneidillekkin jotain:

Yksisarvis-kankaastaneiti on kärttänyt pitkää mekkoa jo pitemmän aikaa...nyt äiti sen vihdoin sai tehtyä.... ja jämistä vielä riitti pipoonkin

Tämän kankaan neiti itse hyllystä kiskoi ja sanoi että tästä ommellaan ensimmäiseksi...hyvä niin, koska palasta ei riittänytkään enää kuin tunikaan...

Pallokankaat olivat jääneet lian pieniksi paloiksi itsekseen käytettäväksi...yhdistämällä niistä kuitenkin tuli oikeinkin mieluinen mekko. Kaavana Snow White and Rose Red sovellettuna

Kaavana joku naftin kokoinen Princes Castle joka siis kaikkialta summissa muuteltu 104/110 cm sopivaksi. Teen nykyään lähes kaikkiin neidin vaatteisiin kaula-aukon alavaralla, kivempi mielestäni niin.
Tämä oli tämän vuoden päiväkotikuvaan tehty tunika. 

Akuuttiin paitapulaan uhkaavasti nafteiksi jäävistä kangaspaloista perus paitaa. Koko 104/110cm
Itse olen hurahtanut nyt crosfitt kuntoiluun lajin kaikessa hulluudessaan....eikä omaan makuun sopivia toppeja löytynyt...haluan hieman pidemmän helman enkä mitään makkarankuorta. Joten pari prototyyppiä omilla kaava räpellyksillä...

Kangas Tallinnasta, kaava oma, 

Tästä tuli kerrasta hyvän mallinen. Kangas joku Kangastukun löytö, oikeinkin neon-pinkki.

Virkkaus on ollut myös jokailtainen urakka...

Pipoja ja tuubihuiveja...



...ja olkkariin matto kokeilu...kude loppui kesken kaiken, niin lopputulos jäi hiukan naftiksi omaan makuun...

Ohjeena Lankavan Helminauha matto kaksinkertaisella leveydellä tehtynä

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Sekalainen seurue!

Kun käyttää työssään tietokonetta päivät pitkät ei juurikaan innosta kotona enää konetta aukaista...
..siitäpä syystä ompelukset eivät nykyään blogiin tahdo päätyä.

Tässä nyt sitten kerralla tällainen hyvinkin sekalainen postaus sitä sun tätä...


 Kangaskaapissa minulle kuiskuitteli kukkakangas joka jotenkin kovasti kiehtoi vaikken kukkakankaiden ylin ystävä olekaan.

Mekkotehdas kirjan Riinen kaava oli piirrettynä koossa 86/92 sillä mekon ompelin 98cm pitkälle neiti 4 v:lle. Ainoastaan helmaa pidentäen.


 Poikkisauman kohdalle hetken mielijohteesta koristenauhaa tai punosta...miksi tätä nyt kutsutaan...


...ja vilpoinen kesämekkonen on valmis pihalle kirmailuihin :)


Seuraavaksi työn alle "pakkopullana" kesämuistamiset päiväkodin ja eskarin tädeille.

Esikoisen eskari-tädeille "kestokassit" tutuksi tulleella muovipussi-kaavalla. Tällä kertaa poika sai itse kangastussit kouraan ja vapauden taiteilla :) Luontopainotteisessa kestävän kehityksen päiväkodissa nämä olivat mieluinen saaminen.

Kuopuksen tädeille sitten taas kestäviä, pestäviä ja maatuvia tiskirättejä, neidin omalla taiteella varustettuna. Pienempi jatkaa vielä samassa ryhmässä niin en suurempia muistamisiakaan miettinyt.

Lisänä paketteihin sujahti äitini virkkaamat vesimeloni avaimenperät joista ei valitettavasti kuvaa ole.

Jos sitten trikoon pariin...

Neidille hyvin marinoidusta jätskikankaasta mekko...

 Kaavana Puhakkaalta Pajalta vuosi takaperin tilaamani liivimekon kaava koossa 98cm. Lisäsin vain Kangaskapinan "kesäperhonen" mekosta rimpsula-hihat suojaamaan pieniä olkapäitä auringolta.

Ompelin mekon yöaikaan jolloin sovittelija oli jo nukkumassa, Omaan makuun kaava olisi saanut olla hiukan kapoisempi, mutta ompahan varmasti vilpoinen.

Loppukankaasta kummitytölle t-paita ..

koko n.116cm

...ja puuvillainen rimpsuhame pitkästä aikaa...


...sovittajana suostui hyvin pitkin hampain toimimaan rimpulaakin rimpulampi poikani, sillä ehdolla että vain mekkoa kuvataan :)

Välissä sitten kierrätysompelua, kun sattui jokunen kangaspalanen hyppysiin, Eli neidille perus paitaa koottuna käytetyistä paidoista.

Lopuksi sitten viikonloppu-aamun pikasurautuksena itselle uudet haaremihousut!!
Juu-u...nää on vaan niin mun lemppari kesä-pökiä!



Kangas on joku hyvin marinoitu Ek-löytö...niiiiiin hyvät värit!!

Ompelu-draivia on hieman käynnistelty...katsotaan josko blogikin heräisi taas eloon pikkuhiljaa...

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Akuuttiin paitapulaan itselle ja esikoiselle siinä samassa...

Jatkoin kangaspinojen läpikäymistä ja kaksi kangasta ilmoitteli olevansa jo kohta "hintsun kokoisia paloja" kasvaville lapsille.

Esikoiselle sitten pari paitaa tarpeeseen.

Kaavana pitkähihaisissa Formal or Fun koossa 122 cm, en muistanut kankaita leikatessa että tässä mallissa on aivan liian leveät olkasaumat kapoistakin kapoisemmalle pojalleni...


Kangas piti kuluttaa kokonaan loppuun joten turkoosi pohjaisesta tein kevätpipon (joka jo käytössä rymytty :) ) ja punaisesta kokeilin hihatonta jonka kaavan olen jostain ob:sta piirtänyt.

Hihattoman kaava oli todella hyvä hoikalle lapselle, lisäsin vain helmaan lisää pituutta...


Itselleni tein akuuttiin rentojen paitojen pulaan pari pitkähihaista paitaa....kaksi raglan-hihaisena  Everyday scoop neckistä muokattuna ja yhden patchworkista muokattuna.

Tässä helma takaa hieman pidempi, ei vaan kuvassa näy :)



Raglan-hihaisiin ei kangas riittänyt kunnolla hihoihin, siksi niitä jatkettu mustalla trikoolla :)

Kohta se taas alkaa, ihana puutarhan kuopsuttelu aika, aurinko paistaa kerrankin jo aamusta. Hyvä päivä lähteä puusavottaan :)

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Vanhat kankaat vaatteeksi

Lajiteltiin taannoin pikku-neidin kanssa kankaita ja mittailtiin paloja periaatteella "tämä ommeltava heti- tästä riittää vielä myöhemminkin ommeltavaksi"..

...ja ne pienimmät kangaspalat tuli sitten surautettua vaatteeksi...tällä hetkellä vaatekaappi ei kaipaa kuin leggareita ja oikean kokoisia t-paitoja...niitä siis muutamat.

Hoops t-paita, kaava oli piirretty koossa 92cm ja siitä sitten summissa 104cm vaatteita käyttävälle neidille sopiva. Rennot capri-housut on tehty jollain 68/74 cm college housukaavalla, Hyvin riitti pieni kangaspala ja näistä tuli aika mukavan näköiset/oloiset päällä, voisi tehdä kesäksi useammatkin.



Vielä toinen Hoops ja leggarit Ropina-kaavalla....



Loppu leggari kangas päätyi rimpsula-mekkoseksi... Tämä kaava on jostain vanhasta OB:sta ja koko 86cm mahtuu hyvin vielä. En ole varma onko nuo helma kappaleet ihan alkuperäiset.

Sydän kangas ei ihan riittänyt nin yhden rimpsun joutui kasaamaan vanhasta turkoosista trikoopaidasta...hiukan pitsää silmään tuo yksivärisen rimpsun sijainti, mutta neiti tuumasi "Äiti; tää on paras mekko jonka oot ommellut, koska tää on niin pitkä ja pyörivä..." :)





Lopuksi vielä pikkareita tilkkulaatikon sisällöstä:


Kaavana OB:n Annika koossa 98cm. Oikea yläkulma on kaavan mukaan tehty, oikea yläkulma hiukan muokattu ja loput sitten sillä passeliksi muokatulla kaavalla. Eli madalsin kaavaa reilusti (kuuluisi tulla kuminauhakuja) ja suurensi jalanteitä kauttaaltaan.


maanantai 8. helmikuuta 2016

Elsaa ja Annaa

Kuten arvata saattaa, myös frozen Elsa on suuressa suosiossa meidänkin torpassa. Tämä pihi äiti ei vain ole raaskinut yhtään aiheeseen liittyvää digi-trikoota hankkia...

Alun alkaen en kyllä suunnitellut elsaa tai annaa itsekään luovani vaatteisiin...mutta toisin kävi...

...päätin testata hauskaa liehukehelmaista tunikaa johon nappasin idean kaupassa...no, kangashan nyt ei ollut suurinta huutoa värinsä puolesta joten....


...kangastusseilla vapaalla kädellä rustattu Elsan tapainen muutamilla hopea-kimalluksilla höystettynä ja jo kelpasi :)

Tunikan malli ei oikein pääse oikeuksiinsa kuvissa, tämä on tosi hauskan mallinen liehukkeineen, pääsee meillä ompeluun uudelleenkin.

Sen verran tuo pienen ihmisen ilo ja onni lämmitti mieltä, että päätin kerätä hieman lisää "hyvä-äiti-pisteitä" ..

...illalla vielä tussin kanssa raapustelua (joka muuten harmillisesti teki lähes tenän ennen kuin kuva oli valmis) ja aamulla on neidille uusi tunika päälle pantavaksi.



Olihan mukavaa ommella taas pitkästä aikaa...tupsuttaa rauhassa...ilman pakonomaista paniikkia "äkkiä valmista ja paljon" ...

Tosin kuvaamisen hifistelyyn ei sitten mielenkiinto riitänytkään joten saatte tyytyä aamu ja iltahämärässä napsaistuihin kuviin :)

maanantai 28. joulukuuta 2015

Sitä sun tätä vuoden lopetukseksi.

Tänä vuonna tonttupajakaan ei ahkeroinut liiemmin lahjojen kanssa viime vuoden tapaan, ei vain innostus ja aika antanut myöden.

Ompelua ei juurikaan ole tullut harrastettua, kaikki muu vie sen vähäisenkin vapaa-ajan.

Jouluviemisinä kokeilin tehdä suodatinpussi-ruusu-kranssit...

Ensin nyperrettiin valtaisa kasa ruusuja...yhteen kranssiin meni kutakuinkin 80 ruusua.


Anopille jouluinen kranssi...

Tässä joku nyt jäi omaan silmään tökkimään...

 Omalle äidille oman makuni mukaan toteutettu "rauhallisempi" versio...



 Lisäksi innostuin virkkailemaan urakalla "pitsi-valopalloja". Mahdollisimman ohut lanka ja pieni koukku (1,25) takasi kauneimman tuloksen....

Ensimmäinen testierä kuivumassa/kovettumassa.


Ja samat pallot pikaisesti kuvattuna valojen kanssa.

 Ensimmäiset pallot olivat hieman turhan suuria, joten päätin tehdä pienempiä seuraavaksi..
Nämä pallot toteutin veljen vaimon värimieltymyksen mukaan ja kääräisin heille joulupakettiin kun veljen vaimo ensimmäisiä pallosia kovin kyläillessään ihaili...

Näitä päätyi pakettiin 10 pallon satsi... näihin olen tyytyväinen, koko ja muoto kohdillaan!

Lisäksi joulu-muistamisina lähti eteenpäin omatekemää sinappia (joka olikin oikein menestys...) sekä salaattikastiketta. Kiitos äidille valmistus avusta. Lisäksi sain syksyllä tekeytymään tehdyn kriikuna-liköörin pullotettua, NAM!


Juuri ennen aattoa sain vielä päällystettyä esikoisen parvisängyn alla olleet patjat farkkutilkuista kootulla peitolla. Peiton olen ommellut jokunen aika sitten meidän sänkyyn, mutta sinne se ei ikinäpäätynyt koska farkkupeitto ei omaa silmää makkarissamme miellyttänyt...

Patja ratkaisu parven alla oli pika-ratkaisu siihen, että esikoinen kyllästyi hetkellisesti parvella nukkumiseen ja hiipi yöllä aina alas lattialle nukkumaan...pari viikkoa alhaalla nukkumista ja parvi kelpaa taas. Kokeiltiin myös molempien lasten samaan huoneeseen nukkumaan laittamista, mutta....noh....siitä ei tullut ei sitten yhtään mitään.

Muistikuvaa ei enää ole monetko farkut tähän upposi....aika monet, koska koko on reilu parisängyn peitto.
Päällisen ompelin tiukaksi pelkästään käsin ja voin sanoa että sormenpäät olivat melko hellinä urakan jälkeen. Mutta nyt pysyy patjat kasassa ja ilme on hieman siistimpi.

Sellaista tällä erää...katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan...ilmaantuisiko ompeluaikaa jotenkin ihmeellisesti lisää vai vievätkö muut pikku projektit kaiken ajan...

...maalaus/ tuunaus hommia olisi ainakin tiedossa jahka oikeaa maalia löytäisin käsiini :)