torstai 28. marraskuuta 2013

Esikoisen tarkka piposuunnitelma...

Eilen aamulla kohta 5-vuotias esikoiseni sai tarkan vision haluamastaan lämpöisemmästä piposta, ja kaikki tämä visiointi tietysti juuri silloin kun olisi ollut kiire lähteä kerhoon :)

Niin tarkkaan oli toinen kuitenkin värit ja kaikki valmiiksi miettinyt, että pitihän sellainen pipo ilta-aikaan pikaisesta lapselle ommella. Oikeasti tähän olisi pitänyt tulla taakse vielä possu-kuninkaan kuva, mutta sain armoa sen verran, että possu-pipon voi sitten tehdä kokonaan omanaan :)

Malli on summissa saksittu ja mutu-tuntumalla vielä vähän kavennettu ja illalla sitten jäin jännittämään hukkuuko poika aamulla pipoonsa, mutta siitähän tulikin ihan passelin kokoinen. Kuvissa näyttää jotenkin kovin hassun malliselta, mutta on sellainen päältä hieman lörpöttävä malli.

Kovin oli käyttäjä mielissään uudesta hatustaan ja kelpasi päähänkin samantien laittaa :)




perjantai 22. marraskuuta 2013

Kummilasten lahjatoiveita!

Sain omalla tavallaan hirveän / hirveät joululahjatoiveet ihanaakin ihanammilta kummilapsiltani... hirveät siksi, että applikointi ei kuulu mun suosikkipuuhiin tällä hetkellä. Lykkäsin toteutuksen aloittamista, koska inspis näihin puuttui kokonaan, mutta sitten aloin ajatella asiaa JÄRJELLÄ! Hei vau, ihan huippuhienoahan se on, että lapsoset kelpuuttavat ja pyytävät minua ompelemaan heille...siitäpä se toteutuskin sai pontta valmistuakseen :)

Kummitypy halusi velourisen tunikan (voi ei, mä inhoan velourin ompelua...) jossa olisi kuvana joko Helinä Keiju tai joku Little Pet Shop hahmo ja värinä piti tietenkin olla PINKKI!  Tämän kanssa päätin päästä helpommalla ja valitsin kuvaksi simppelin Pet Shop-hahmon.
Omat kangasvarastoni eivät sisältäneet velouria joten kipaisin kangastukkuun nopeasti ostoksille. Tunika on piirrelty jotain paitaa apuna käyttäen, koko on noin 98/104. Hihoihin laitoin resorit jotta antaa hiukka pidemmän käyttöajan vaatteelle. Resoreiksi en uskaltanut laittaa muuta kuin pinkkiä, ettei jää siitä syystä käyttämättä, itse olisin muuten laittanut vaalean lilan tai ponin harjasta löytyvän mintun.






Kummipoika taasen on mahdoton Super Mario fani ja kaupasta ei kuulemma ole oikein niitä vaatteita löytynyt, joten Mario-paita oli siis toiveissa. Kokona piti olla 134cm, ja taas sain todeta ettei mun kangasvarastot tarjoa niin isoon paitaankaan riittävästi kangasta, kun omat lapset käyttää vielä niin paljon pienempia vaatteita ja kankaita olen tilannut niihin riittäviä määriä...uudelleen Kangastukkuun siis: ja siellähän ei sitten juurikaan vaihtoehtoja 8 vuotiaan pojan paitaan ollut, joten tämä vihreä tähti-trikoo sai kelvata. Mieluisin kuva olisi ollut Luigi, mutta paidan pohjavärin takia tein kompromissin ja valitsin Marion, toivotavasti kelpaa kuitenkin. Paidan kaavan nappasin lennosta OB 1/2012 Formal Or Fun, koot olivat 128cm asti, tein siis leveyden 128cm (ilman s.varoja, koska saaja on todella hoikka) ja lisäsin helman ja hihan pituudet vastaamaan 134cm paitaa. Värejä sai kuulemma olla, joten laitoin sitten reippaasti kirkkaat resoritkin.


Kuva olisi saanut olla mielestäni isompikin, mutta A4:selle ei tämän suurempaa mahtunut tulostamaan




Ensimmäistä kertaa tein kaikki kuvat velour-tilkuista ja oli kyllä helpompaa applikoida kuin trikoon kanssa, tikin saa helpommin siistiksi, tosin palojen kiinni silittäminen oli musta hankalampaa kuin trikoon kanssa

Nyt ei kyllä taas tee hetkeen mieli mitään applikoida, tosin surku tuli kun oma poika kaihoisasti katseli vaatteita ja kyseli, koskahan se äiti mullekkin tollasia kuvia ompelis...

lauantai 9. marraskuuta 2013

Jälleen siilejä, tällä kertaa vihreänä!

No nyt on siili-trikoot ommeltu loppuun viimeistä palaa myöten, tämä oli kangas joka tuli käytettyä loppuun todella tarkasti, jäljelle jäi vain pientä silppua...itseasiassa tätä vihreää minulta jäi uupumaan neidin hamosesta puolikkaan helmasuikaleen verran, mutta lähestyin Mussukoita sähköpostilla ja sain kuin sainkin ostettua itselleni tuon pienen uupuvan palasen verran kangasta lisää...Kiitos Mussukoiden Katille kangaspalan äärettömän nopeasta postituksesta <3

Pikkuneidin hamoseen kokeilin ensimmäistä kertaa Ottobren 1/2011 Petit Fèe kaavaa, jota olin ihastellut PikkuHoon-blogissa. Olin piirtänyt kaavat jo aiemmin leveys 74cm ja pituus 80cm, leikkelin kappaleet ilman s.varoja, mutta pituuttahan jo aikaa sitten piirrettyihin kaavoihin olisi saanut ottaa sitten lisää, leveys oli helmassa silti runsas, joten omaan makuun sitä taas olisi voinut vieläkin kaventaa...tosin kaava oli tarkoitettu paksummalle matskulle kuin trikoo, joten lopputulos voi olla siitä syystä toisenlainen.

Ihan ilman ongelmia ei tämäkään ompelus sujunut, multa puuttui osa ompeluohjeista ja homma tyssäsi, sain kuitenkin ohjeet ihanien ihmisten avustuksella facebookin ompeluryhmässä...mutta englanniksi...ja yrityksistä huolimatta en ymmärtänyt ohjeita niin hyvin, että olisin ymmärtänyt mitä pitää tehdä...kunnes sain PikkuHoolta suomenkieliset ohjeet, jonka jälkeen homma selkisi heti! Seuraava harmaiden hiuksien aiheuttaja oli napinlävet, ompelukone ei vain suostunut yhteistyöhön kun vasta miljoonannen yrityksen ja erehdyksen jälkeen :)


Napit näyttävät kuvassa mustlta, mutta ovat kyllä ruskeat :) Arvon vielä vaihdanko tilalle valkoiset napit..

Malli näyttäisi olevan mukava ja helppo päällä, eikä häiritse leikkejä

Henkselit laitoin resorin alle, vaikka ohjeessa ne tulevat päälle, siistimpi minusta näin, eikä vedä hamekangasta kurttuun

Tämä hamonen kaipasi seurakseen pitkähihaista valkoista paitaa ja sellaista ei kuvaushetkellä kaapissa ollut...niin se piti hetimiten ommella :)




Ihan kokonaan valkoista paitaa ei meillä tulisi käytettyä, joten oli pakko pikaisesti piirtää ja "puukottaa" sabluuna ja lopputulos oli:






Ja vielä tarvittiin tietenkin pitsileggarit!!!


Esikoiselle sitten ihan "tylsästi" vaan peruspertsaa, jossa ihanaa kuosia näkyy mahdollisimman paljon...




Tämän kankaan ompelusta jäi hyvä mieli, ihan jo vaikka pelkästään sillä, että se tuli käytettyä tarkoin loppuun viimeistä "silppua" myöten :)





keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Ihanaakin ihanammat siilit!!

Rakastuin ihan täysin tähän Mussukoiden valmistamaan ja PaaPii:n suunnittelemaan siilit trikooseen, jotenkin vaan ihana kuosi ja todella kauniit syksyiset värit. En osannut päättää pidänkö vihreästä vaiko oranssista enemmän, niimpä hankin palaset molempia.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä vihreästä esikoiselle vaatetta (ihan mahdoton vihreä fani) ja oranssista sitten pikkuneidille (jotta voivat sitten tulevassa valokuvauksessa samistella vierekkäin) mutta koska kangasta jäi ompeluksista mukavasti yli, tei molemmille vihreät vaatteet ja oranssit vaatteet. Ihastuin tuohon oranssin kauniiseen sävyyn ihan hirmuisesti ja siitä olisi ihana tehdä itsellekkin vaate...

Tässä nyt sitten nuo oranssit valmistuneena (vihreät odottelee viimeistelyjä):)




Pikkuneidille pussihelmainen tunika taskuilla ja pitkillä hiharesoreilla, alkuun suunnittelin tähän nappilistaa, mutta en halunnut sitten katkaista tuota keskellä menevää siili-linjastoa :) Jahka löydän sopivaa silkkinauhaa laitan ylimmälle siilille pienen rusetin päähän. Kaava on oma piirros yhdistellen useampaa eri kaavaa.




Sellaisia kuvia jossa tuo tunikan malli tulisi kivasti esiin on tästä ikiliikkujasta mahdoton saada, pitäisi olla kamera joka napsii kuvia taukoamatta jotta eden yksikin onnistuis....mutta hei, mun kamerassahan pitäs olla sellanen ominaisuus :) testiin siis.

Tunikan kanssa olis tarkoitus tehdä ruskeasta läpinäkymättömästä pitsistä leggarit, ne on vielä tekovaiheessa kun ompelen ensin kaikki samanväriset pois ennen kuin vaihdan saumuriin langat


Pojalle sitten tällainen valenappilistallinen peruspaita. Kangas ei riittänyt enää hihoihin, eikä laatikossa ollut mitään sopivaa hihakangasta, joten kaivoin tuommoisen hiukan väärää sävyä olevan oranssin trikoon ja leikkelin sabluunan ja töpötin kangasvärillä hihakankaat paremmin paitaan sopivammaksi. Resorit hihoihin, koska muuten pituus ei olisi riittänyt.





Kaavana Monster Car T-paita pitkähihaiseksi muokattuna...ja kuten huomata saattaa ei tuokaan kaava tälle kuikelolle mikään kauhean slim fit ole vaikka kaava ja käyttäjäkokemukset niin väittääkin...tykkään kuitenkin että kaava on meille oikein passeli pienillä muokkauksilla.





Ajattelin ensin ettei vihreä fani kelpuuta tätä päällensä, mutta nuo napit saivatkin valtavan ihastelun osakseen :)


Olen tässä lähipäivinä tuskaillut korjausompelujen parissa, en kertakaikkiaan käsitä miten tuo isompi lapsi riisuu vaatteet päältään kun ompeleet katkeilee joka toisesta vaatteesta, oli kyseessä sitten itse ommeltu taikka kaupan vaate. Milloin on helman tikkaus purennut, milloin hihansuun tikkaus...saumat kyllä kestää mutta nuo tikkaukset ei... Kaksoineula ommel on sen näköistä kun kuuluukin olla mutta ei vaan kestä meillä käytössä satavarmasti. Siksipä tein tähänkin paitaan helmakäänteen ompelukoneen koristetikkauksella enkä kaksoisneulalla. Ja hihoissa aion alkaa käyttämään resoreita, koska nyt kolmeen kertaan hihansuun kaksoisneulaompeleet korjanneena tajuan etteivät ne kestä meillä käytössä :( Harmi, sillä omaan silmään resorit hihoissa eivät ole niin kivat kuin käännetty hihansuu...vai kestäisiköhän resorikanttaus hihansuun jatkuvaa ylös repimistä käsipesujen takia paremmin?

Olipahan taas pitkä pohdinta....nyt viimeistelemään vihreitä siilejä :)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Voittokankaan suunnitelmallinen silppuaminen

Voitin suureksi hämmästyksekseni PaaPii:n järjestämässä kilpailussa oliivinvihreää Linnunrata-jerseytä. Olin himoinnut tätä kangasta siitä saakka kun se tuli myyntiin, mutta en vain raaskinut sitä itselleni tilata. Oliivinvihreä väri on minun yksi kestosuosikki ollut jo monta monituista vuotta ja tykkään muutenkin kankaan kuosista. Kesällä tein itselleni tunikan jäänsinisestä Linnunrata-jerseystä, kuva löytyy täältä .

Mulla oli selkeä visio mitä aion ommella voittokankaasta, mutta toteutus antoi odottaa itseään, koska en TAASKAAN löytänyt mistään oikean sävyistä resoria, tuo oikein tummanruskea resori tuntuu olevan jotenkin ylimaallisen vaikeaa löytää, kaikki ruskeat tuntuvat olevan väärän värisiä. Kangastukusta sitten vihdoin löysin poistopalasen riittävän tummaa resoria ja ompelut pääsivät aluilleen.

Kaavapohjana käytin taas tuttua ja turvallista Onion-2035-kaavaa, jätin vain poikkisauman tekemättä, koska en halunnut katkaista kuviota (kohdistus kun ei ole oma vahvuuteni..) enkä sitten alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta lisännyt edes framilonia rinnan alle. Hihat tein vajaamittaisina ja kanttasin hihansuut resorilla. Olen todennut, että vajaamittaiset hihat ovat näppärämmät kun aina muuten hihoja saa tiskatessa yms. kiskoa ylöspäin. Taskut toki piti saaha pikkutavaroiden säilömiseen. Pääntielle ja taskuihin käytetty samaa ruskeaa pitsiä kuin tässä pivitunikassa. Jottei kaikki tunikat olisi aina samanlaisia niin laitoin helmaan leveän kuminauhan saamaan pientä pussiefekstiä aikaiseksi.

Lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen, kangas on ihan IHANAA!! Lisäksi tein vielä pipon itselleni Moda-lehden kaavalla (sama kuin täällä) ja lapaset silppupaloista.



Tässä kuvassa näkyy parhaiten tuo pussihelma-muoto ja taskutkaan ei oikein sovituskuvissa näy..



Tämä ryppypipo on siitä kiva, että ryppysauman voi sijoittaa päässään mihin haluaa ja sillä saa piposta aina hieman erinäköisen, itse tykästyin pitää saumaa tässä suoraan keskellä :)

Oman käden koon mukaan lapaset, kaavaan otettu mallia täältä


KIITOS PAAPII DESIGN IHANASTA KANKAASTA <3








perjantai 1. marraskuuta 2013

PIENI VAUVALAHJA..

Pojan kerhokaverin perheeseen syntyi muutama viikko sitten poika-vauva ja halusin perhettä jollakin tavalla onnitella. Mitään suureellista en aikonut ommella, koska olemme kuitenkin enemmän "hyvän-päivän-tuttuja". Selasin lehtiä ja pohdin jotain simppeleitä vauvanvaate-kaavoja tai jotain jumpsuittia tms. Mutta koska en oikein osannut päättää/ tietää minkälaisia ja värisiä vaatteita he tykkäävät käyttää, hylkäsin kaikki vaateideat...ja perheessä jossa on ennestään jo kaksi lasta, riittää pieniä vaatteita varmasti yllin kyllin.

Päädyin sitten tekemään nämä Moonboots-töppöset, jotka löytyvät OB 6/2010 lehdestä.
Minulla ei ole tuota kyseistä lehteä ja piirrettynä oli vain koko 18, jonka olin joskus aikonut tytölleni tehdä, siispä sillä koolla lähdettiin liikenteeseen, pienentelin kaavaa summanmutikassa mutu-tuntumalla hiukan sieltä täältä.

Töppösten päällisosa on trikoota ja vuorena on polarfleeceä, koska mulla ei ollut ohjeen mukaista levyvanua, tai oli levyvanua, mutta niin hurjan paksua, etten usko sen taipuvan näin pieniin töppösiin. Nämä olivat ihan simppelit ommella, kun vaan hoksasi että miten päin kappaleita kannattaa ommella jotta on helpoin saaha siistiä jälkeä.

Etenin ihan ohjeen mukaan, taakse laitoin "ripustus-lenkit" hiukan erilailla jotta sain kumilangan kulkemaan omasta mielestäni kauniimmin ja myös kiristämään töppösiä tasaisemmin, jotta jalassa pysyminen olisi taattu.

Luulen, että isot nämä ovat yhä, mutta pääsevät sitten varmaankin keväällä käyttöön, ja nythän tänne mahtuu sujauttaa vielä villasukka alle. Ennemmin isot kuin jo valmiiksi pienet. Täytynee vielä pienet tumput samaa sarjaa tekaista.






Juu, olisihan tossuista voinut nuo fleece-nöyhtät putsata pois ennen kuvausta...nooooh...  :)