maanantai 28. joulukuuta 2015

Sitä sun tätä vuoden lopetukseksi.

Tänä vuonna tonttupajakaan ei ahkeroinut liiemmin lahjojen kanssa viime vuoden tapaan, ei vain innostus ja aika antanut myöden.

Ompelua ei juurikaan ole tullut harrastettua, kaikki muu vie sen vähäisenkin vapaa-ajan.

Jouluviemisinä kokeilin tehdä suodatinpussi-ruusu-kranssit...

Ensin nyperrettiin valtaisa kasa ruusuja...yhteen kranssiin meni kutakuinkin 80 ruusua.


Anopille jouluinen kranssi...

Tässä joku nyt jäi omaan silmään tökkimään...

 Omalle äidille oman makuni mukaan toteutettu "rauhallisempi" versio...



 Lisäksi innostuin virkkailemaan urakalla "pitsi-valopalloja". Mahdollisimman ohut lanka ja pieni koukku (1,25) takasi kauneimman tuloksen....

Ensimmäinen testierä kuivumassa/kovettumassa.


Ja samat pallot pikaisesti kuvattuna valojen kanssa.

 Ensimmäiset pallot olivat hieman turhan suuria, joten päätin tehdä pienempiä seuraavaksi..
Nämä pallot toteutin veljen vaimon värimieltymyksen mukaan ja kääräisin heille joulupakettiin kun veljen vaimo ensimmäisiä pallosia kovin kyläillessään ihaili...

Näitä päätyi pakettiin 10 pallon satsi... näihin olen tyytyväinen, koko ja muoto kohdillaan!

Lisäksi joulu-muistamisina lähti eteenpäin omatekemää sinappia (joka olikin oikein menestys...) sekä salaattikastiketta. Kiitos äidille valmistus avusta. Lisäksi sain syksyllä tekeytymään tehdyn kriikuna-liköörin pullotettua, NAM!


Juuri ennen aattoa sain vielä päällystettyä esikoisen parvisängyn alla olleet patjat farkkutilkuista kootulla peitolla. Peiton olen ommellut jokunen aika sitten meidän sänkyyn, mutta sinne se ei ikinäpäätynyt koska farkkupeitto ei omaa silmää makkarissamme miellyttänyt...

Patja ratkaisu parven alla oli pika-ratkaisu siihen, että esikoinen kyllästyi hetkellisesti parvella nukkumiseen ja hiipi yöllä aina alas lattialle nukkumaan...pari viikkoa alhaalla nukkumista ja parvi kelpaa taas. Kokeiltiin myös molempien lasten samaan huoneeseen nukkumaan laittamista, mutta....noh....siitä ei tullut ei sitten yhtään mitään.

Muistikuvaa ei enää ole monetko farkut tähän upposi....aika monet, koska koko on reilu parisängyn peitto.
Päällisen ompelin tiukaksi pelkästään käsin ja voin sanoa että sormenpäät olivat melko hellinä urakan jälkeen. Mutta nyt pysyy patjat kasassa ja ilme on hieman siistimpi.

Sellaista tällä erää...katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan...ilmaantuisiko ompeluaikaa jotenkin ihmeellisesti lisää vai vievätkö muut pikku projektit kaiken ajan...

...maalaus/ tuunaus hommia olisi ainakin tiedossa jahka oikeaa maalia löytäisin käsiini :)

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Jippii, olen ommellut :)

Kerran kuussa on näköjään passeli tahti päivitellä blogia :)

Ihan on edelleen aika kulunut virkkaustöitä ja muita nypertelyjä tehden, tänä viikonloppuna sain kuitenkin valtaisan tarmopuuskan... kovetit virkkaamani valopallot (niistä myöhemin lisää) ja väänsin loppuun lankapallot, kiirehdin joulukortit askarrellen ja jopa ehdin ommella.

Ei mitään kummallisuuksia ole syntynyt, mutta tarpeellista ainakin.

Neidille pyjamia ja tietenkin KIERRÄTYSMATERIAALEISTA!

Tähtitrikoo on uutta, ompelusta ylijäänyt pala. Mustat osat on vanhasta trikoisesta pitkästä hameesta.



Sain pari uutta Nanson t-paitaa, eihän ne sellaisenaan käyttöön passanneet mutta pyjamaksi passasivat mainiosti. Eivät ole väreiltään kaikkein kauneimmat mutta materiaali on silkkisen pehmeää ja ihanan ohutta ja laskeutuvaa trikoota.



Sitten kierrätettiin äiteen vanha poolopusero, hieman leikkausta rinnan alle, vähän rypytystä ja pari nappia ja pieni pala pinkkiä kangasta hihojen jatkoksi ja avot, kierrätys-tunika on valmis.





Esikoiselle pikaisesti hieman paksumpi pipo tarpeeseen...velouri palanen on jäänyt jostain vuosien takaisesta housujen ompelusta ylitse. Summissa saksien ja yllättävän passeli pipo tuli.



Itselle sitten ihan uusista kankaista...

Pitkähihaisista on pulaa, joten yksi sellainen nyt ensi alkuun lisää...


Ja sitten kangaskasasta halusi saksien alle päästä tämä Kuosiverstaan arpajaisista joskus voittamani tulppaani trikoo...väri ei ole ominta minua, mutta aion silti tämän päälleni hilata. Kangasta oli metri, joten tunika sitten syntyi...ilman mitään ylimääräisyyksiä, rento ja mukava arjen vaate.


Loppukankaasta riitti vielä neidin kruunupipoon (neiti kun ihastui kovin kankaaseen...) piposta ei nyt nuhanenän/petteri-punakuonon päässä otettuna kuvaa ole :)

Lopuksi vielä kuva väkertämistäni lankapallo-valoista. Posket on kipeänä vesi-ilmapallojen puhkumisesta ja sormet tahmeana erikeepperistä, mutta nätit niistä tuli <3



Nyt olis tahti päällä, mutta viikonloppu ohi ja työt alkaa taas sekoittamaan omaa aikaa :(

Palaillaan taas, varmaankin kuukauden päästä jos vanhat merkit paikkansa pitää :)